tiistai 1. lokakuuta 2013

Tuuli kääntyy joskus nopeasti

Vielä kuukausi sitten luulin viettäväni joulua kommuunissa. Mutta tuuli kääntyy joskus nopeasti...  Kotikommuuni vaikenee toistaiseksi. Ihmiset menevät ja eläimet tulevat. Syksy on usein energioiden uudelleen järjestäytymistä ja niin on nytkin. Erään keskustelun aikana minulle tuli ajatus siitä että entäpä jos ei olisikaan kommuuni. Tarkastelin ajatusta ja tieto oikeasta ratkaisusta oli melko selkeä. Elämä tuo eteensä juuri sellaisia haasteita kun kullekin on tarpeen. Tilanteet muuttuvat jatkuvasti.

Kommuunielämä opetti isoja oppeja ja loppuvaiheessa yhä selkeämmin. Asukassuhteet olivatkin tässä kommuunissa varsin "opettavaisia" joku sanoisi vaikeita ja toinen haastavia. Minusta ne olivat opettavaisia. Olen iloinen erilaisuudestamme ja kiitollinen kaikista niistä hetkistä jolloin sai rämpiä oman mukavuus alueensa ulkopuolella. Ja tienkin iloinen myös niistä monituisita ilon ja naurun hetkistä.

Opin itsestäni muunmuassa sen että vaikka kuinka olen mielestäni hionut asioiden esitys tyyliäni se kaipaa edelleen hiomista tietyissä kulmissa. Haluan hioa niitä kulmia, ne avaata minulle edelleen osia itsestäni. Olen iloinen että tämä näkökulma lopulta tuli ilmi.

Yhtäkaikki ajatus kommuuniasumisesta ei ole kadonnut minnekkään. Se on ja elää edelleen mielessäni. Olen edelleen sitä mieltä, että se jos mikä on kaikinpuolin järkevä mukava ja kehittävä asumismuoto. Jos haluaa elämäänsä suolaa, sokeria ja pippuria kannattaa ehdottomasti elää kommuunissa. :)

Elämää ei voi ennustaa ja valinnoillamme vaikutamme itse ympäröivään maailmaamme.

HARRASTEVINKKI TÄSTÄ

lauantai 14. syyskuuta 2013

Mikä on koti?

Mikä on koti? Koti on paikka jossa on hyvä olla. Voi olla miten, vaan milloin vaan itse haluaa olla. Oma tila jossa voi olla juuri niinkuin on. Voiko koti olla useassa paikassa? Voi. 

Koti on siellä missä sydän on. Mistä tietää missä sydän on? Se on tunne. Onko Koti tunne? Minusta on. Tunteesta tietää, missä on koti. Voiko Koti muuttua ei -kodiksi? Minusta voi. Sekin on valinta. Jokainen tekemämme asia niin ajatus kuin konkreettinen toiminta, niin sana kuin teko, on valinta ja niillä vaikutamme koko ajan ympäröivään maailmaamme. Ja toisaalta asiat muuttuvat koko ajan ja luopuminen on olennainen osa elämää... Onko ehkä tarkoitus mennä eteen päin? Onko seuraavan "kodin" aika...? Voiko siihenkin ehkä vaikuttaa...? Mene ja tiedä... 


Kesä lähti ja syksy tuli. Tervetuloa!

Verhot kirpparilta ostetusta pussilakanasta, Hylly ikivanhasta perunalaatikosta, talon kiikku palautui tupaan usean vuoden tauon jälkeen ja tila pysyy kivasti avarana ja rauhallisena ilman turhia kalusteita: sohvia ja televisiota. :)



keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Elämä yhteisössä ylipäätään

Yhteisöeläminen tuo eteen mitä mielenkiintoisimpia sosiaalisia tilanteita. Olen viimepäivinä pohtinut paljon sitä että miten kommuuniyhteisön jäsenenä on mielekästä elää. Millaista käyttäytyminen ja toimiminen edistää yhteisön kehitystä suotuisaan suuntaan niin että se tukee jokaisen henkilökohtaista kasvua kaikilla tasoilla juuri läsnä olevassa hetkessä.

Kun eteen tulee tilanteita, joissa ei olla samaa mieltä. Ollaan erimieltä sellaisista asioista, jotka koskevat kaikkien elinympäristöä, kotia. Miten tilanteesta päästään eteenpäin niin että erimielisyys ratkea kaikille mielekkäällä tavalla? Eikä asiasta jää murusia kaivertamaan kengässä. Mikä luonnollisesti johtaa lopulta rakkoon, jonka hoitaminen onkin sitten pidempi prosessi.

Näissä tilanteissa jokaisella yksilöllä on vastuu pitää huolta itsestään ja toisaalta vastuu ottaa muut kanssa eläjät huomioon. Kompromissi ratkaisu ja yhteistyö.

Mutta kuka sanoo että on vastuu ottaa toiset huomioon? Mikäs sen määrittää? No tulee mieleen ainakin joku viisas lausahdus " tehkää se heille, minkä tahdotte ihmisten tekevät teille".

Tämäkin seikka on valittavissa, on jokaisen täysi vapaus valita miten toimii ja millä perusteella. Itsen kannalta on hyvä olla tietoinen siitä, että jokainen valinta johtaa yleensä johonkin. Yksi valinta toiseen ja toinen toiseen tapahtumaketjuun.

Kun sanoo itselleen miten todella tuntee ja kertoo sen myös toisille samassa tilassa ja talossa oleville ilman projisointia. Nimenomaan ilman projisointia. Se auttaa kehittymään eteenpäin. Sa auttaa jokaista ymmärtämään ja näkemään ja oppimaan itsestään ja toisista.

Jos taas kaataa olonsa holtittomasti ulos itsestään, projisoi tai jotain seuraavista saa aikaan tuhoa...

Projektio = Siirtäminen, heijastaminen itsestä toiseen, luuleminen. Nähdään omat (negatiiviset) piirteet toisessa. Tämä hetki siirretään tulavaisuuteen, esimerkiksi pelkäämällä tulevaa.

Konfluenssi = Symbioosi, ollaan yhtä toisen kanssa, ei omaa tahtoa ja mieltä. Ei kontaktia omiin tunteisiin eikä tarpeisiin.

Retroflexio = Kääntää itseään vastaan ja takaisin itseensä alkujaan ulospäinsuuntautuvan impulssin. Itsensä rankaisu, solvaaminen, syyttely, raapiminen, itsemurha.

Introjektio = Passiivinen sisäänotto, nielee asiat ja tunteet pureksimatta, ei maistele mikä sopii itselle ja mikä ei. Liittyy passiivisuus, tyytyy ympäristön tarjontaan.

Deflektio = Vesittäminen, ei vastakaikua kontakteissa, ei selkeää mielipidettä, ”hajuton ja mauton”, ”teflon-ihminen”.

LÄHDE: http://www.hahmoterapia.net/hahmoterapia.htm

Joitain avain asioita minun mielestäni:

Rehellisyys ja avoimuus toisille ja ennen kaikkea itselle - miltä minusta todella tuntuu?

Omien rajojen tunnistaminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen

Toisten kunnioittaminen kaikkine karvoineen

Näissä mietteissä KotiKommuunissa näin syyskuun aluksi...

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

KotiKommuuni 2

Koti kommuuni2 perustustoimet ovat lähteneet käyntiin ja olen kierrellyt ja katsellut erilaisia vaihtoehtoja. Ja nyt kiikarissa olisi aivan ihana talo: ihana puutarha ja kasvimaa, grillikota ja kesäkeittiö, rintamamiestalomallisessa talossa pönttöuunit ja takkahuone. Tontilla on kaksi taloa: päärakennus ja " mummonmökki". Loistavat tilat viidelle hengelle elellä leppoisasti luonnon keskellä mutta kuitenkin ihan palveluiden äärellä ja mukavien naapureiden ympäröimänä.

 Miten mielekkäämmin sitä voisikaan elää?

Tottakai yhdessä asumisessa on omat haasteensa mutta se haaste kanattaa ottaa. Ihminen on laumaeläin ja oppimassahan täällä ollaan. Voimme toki aina valita miten suhtaudumme, hyväksyen vai tyrmäten; YES- man tai NO- man asenteella.
Mikä on itse kullekkin mukavin tapa elää ja näin myös kunnioitamme jokaisen tekemiä valintoja yhtä paljon kuin toivomme kunnioitettavan omiamme. Ei ole hyvää ja parempaa, on vain erilaisia vaihtoehtoja. :)

"Ei se ole siitä kiinni mistä suunnasta tuuli puhaltaa, vaan siitä miten asetat purjeesi." -Positiivarit



tiistai 11. kesäkuuta 2013

Näin ja näin. Kas noin.

Uusi asukas tuli taloon mutta henkilö muuttui matkalla kuin itsestään. Se meni jotakuinkin näin:

Muutto tapahtuu siis ensiviikolla.

Noh, asukkaasta ei kuulu mitään. Mielenkiinnolla jäin odottamaan mitä tapahtuu.

Viikonpäästä näistä tapahtumista taloon on muuttanut asukas.Päätös hänen muuttamisestaan tuli kuin salama kirkaalta taivaalta. Innokas mies rakentelemaan ja laittamaan ruokaa. Terassin teko olikin minulla ajatuksissa, vain tekijä uupui. Tänään tavarat terassin tekoa varten ovat saapuneet pihaan. Ja kaikki tämä on tapahtunut niin että olen itse fyysisesti 230 km päässä KotiKommuunista... Olen niin iloinen että osaan luottaa ja niin kiitollinen että elämässä todella saa sitä mihin keskittää ajatuksensa.



On uskomatonta miten asiat loksahtelevat paikoilleen kun luopuu vastustamasta sitä mikä on ja tapahtuu. Yleensä asiat menevät silloin parhain päin. Miksi yrittää väkisin yli muurin kun voi muuttaa suuntaa kivuttomammin...

Kiitos KotiKommuunin väelle!

maanantai 3. kesäkuuta 2013

KotiKommuuni 2

Ilmoitin KotiKommuuni 1. vapautuneen huoneen vuokrattavaksi noin kaksi kuukautta sitten internetissä  ja olen saanut nyt yhdeksän yhteydenottoa kiinnostuneilta ihmisiltä.

Minulla on leijaillut päässäni jo ennen tätä ajatus toisen KotiKommuunin perustamisesta ja nyt sain vahvistusta ajatukselleni kun kysyntää tuntuu olevan. Tiedän että tämä ajatus tulee sydämmestäni ja kun oikea talo osuu kohdalle tiedän. Ja nyt näyttää siltä että sellainen on tupsahtanut kohdalle.

Jännä nähdä mihin tämä kehittyy...

Olen innoissani.

tiistai 14. toukokuuta 2013

Muutoksen tuulia

Elämä KotiKommuunissa on vakiintunut malliilleen. Ensimmäiset neljä asukkia asuivat talossa yhtäaikaa tovin ja yksi kun lähtee niin uusi tulee tilalle. Uusi iloinen sielu tuo aina uusia juttuja taloon ja mielenkiinnolla odotan miten "ryhmädynamiikka" lähtee elämään ja mihin se sitten vakiintuu. :)

On ilo ja kunnia jakaa ja elää KotiKommuunia vaikka en siellä jatkuvasti itse olekkaan.

Kun etsimme uutta asukkia taloon edellisen jatkettua matkaansa muihin seikkailuihin, kysyntä yllätti minut täysin. Ilmoitus ehti olla noin kuukauden ja kysylijöitä ilmaantui kahdeksan. Olen iloinen että yhteisöllinen asuminen alkaa kiinnostaa ihmisiä enenevissä määrin.

Haluan omalta osaltani vastata tuohon kiinnostukseen tarjoamalla mahdollisuuden elää Kommuunissa!

VINKKI!

Osta iso talo ja etsi siihen kämppiksiä! :) Minulta voi kysyä vinkkiä, autan mielelläni!

Hyödyt:
mm.
Kaikki kulut pienenee
Yksinäisyys ei vaivaa
Mahdollisuus kehittyä ihmisenä
Kotitöiden määrä per henkilö on inhimillinen


SANO KYLLÄ! ja maistele ajatusta, millaista positiivista se voisi olla?

perjantai 4. tammikuuta 2013

Tunnelmia tuvasta

Hoplaa! Joulu lähti ja kuusi ikkunasta sen mukana.



Palmu toivottaa kevään tervetulleeksi